BMW Rallisarjan ensimmäinen kesäkilpailu ajettiin RALLYBARON Mäntsälä-rallissa 17.5. lauantaina. Mukaan lähti tällä kertaa 11 autokuntaa. Sää oli pilvipoutainen, oikeastaan aika ihanteellinen rallisää, ei ollut kylmä eikä kuuma, eikä satanut.
Meidän auto oli talven jälkeen hyvässä kunnossa, ei tarvinnut oikeastaan kuin laittaa kesärenkaat alle ja lähteä hakemaan tuntumaa. Tosin taaskaan ei ehditty yhtään metriä testaamaan saati harjoittelemaan. Mäkisen Kimmo ja Ohman Kalle hoitivat tuttuun tapaan huollon ja me Ollin kanssa keskityttiin ajamiseen.
Reitti oli oikein hyvä ja mukana oli yli kymmenen kilometriä asvalttia. Se oli kiva piristysruiske ja niitä voisi olla enemmänkin. Järjestelyihin oli todella panostettu ja ne sujuivat hyvin, vaikka mukaan tuli peräti 216 autokuntaa.
Ajamattomuus näkyi heti alusta alkaen ja meno oli aika hapuilevaa. Vaihdemissejä tuli liikaa ja jarrutukset ihan liian aikaisin. Silti ajat olivat melko hyvin alueella ja mikä positiivista, auto toimi moitteettomasti. Kolmen EK:n jälkeen oli tauko ja olimme mukana tasaisessa taistelussa kärkimiesten takana. Kärki meni kyllä hurjaa vauhtia.
Tauon jälkeen tuntui, että ajo alkoi pikku hiljaa sujumaan entiseen malliin. Tosin ajat eivät olleet paljonkaan parempia kuin kilpailun alussa – ehkä muutkin saivat tuntuman kohdilleen talven jälkeen. Viiden ajetun pätkän jälkeen olimme vielä aika lähellä sijoja 4- 6 ja kaikki näytti hyvältä. Sitten viimeisellä eli kuudennella EK:lla oli kisan yleisörysä ja siihen mekin monen muun tavoin lankesimme. Ulosajoja ja kaatoja oli paljon. Yli puolet autoista tuli paikkaan varoituksen ollessa päällä. Paikka tuli silmille – nypyn jälkeen tie taittui jyrkästi vasemmalle. Nypyn takia tilanteen näki vasta aika myöhään ja sukelsimme muikkuna pelto-ojaan. Yleisöä ja kuvaajia oli todella paljon paikalla ja saimme nostoapua ja auton peltokierroksen jälkeen takaisin tielle. Pintavauriot eivät olleet kovin isoja, mutta ohjaus vaurioitui pahasti – ohjausvaihde repeytyi osittain irti eturungosta. Pääsimme kuitenkin hissukseen nilkuttamaan 11 km pätkän maaliin ja vielä kilpailun maaliinkin. Aikaa paloi tosin ruhtinaallisesti.
Päivä oli tuota kuprua lukuun ottamatta oikein mukava ja nousujohteinen. Tuli kuitenkin taas todettua, että pitäisi harjoitella ahkerasti ja sitä kautta saada varmuutta ja tasaisuutta enemmän. Tästä jatketaan ja ennen seuraavia kisoja toivottavasti päästään harjoittelemaan hyvin. Nyt auto kuntoon ja rinta rottingilla kohti seuraavia vastoinkäymisiä!
– Timo ja Olli Saarinen