BMW-rallisarja Suomussalmella – lunta, aurinkoa ja hienoja teitä

BMW-rallisarjan talvikauden päätösosakilpailu ajettiin lauantaina 12.3. Suomussalmirallin yhteydessä. Mukana oli 16 kilpailijaparia ja olimme taas kilpailun suurin luokka. Bemari-sarja pääsi ajamaan koko joukon kärjessä ja me vieläpä numerolla 1. Tiet olivat aivan mahtavassa kunnossa kuten videoistakin näkee ja tarjolla oli hieno rallipäivä.

Meiltä jäi Savonlinna helmikuussa valitettavasti väliin, eikä muutenkaan ole päästy ajamaan yhtään testiä. Auto ehdittiin kuitenkin parsimaan kokoon Kuhmoisten ulosajon jäljiltä ja se oli kaikin puolin hyvässä kunnossa. Keli oli upea, mutta allergiat alkoivat jo näin varhaisessa vaiheessa vaivata ja kuskin silmät vuosivat niin paljon, että kisan suurin haaste tuli huonon näkemisen kautta. Kun kärkiautona tie oli suurelta osalta valkoinen niin tilanne ei siitä parantunut. Mutta loppuun asti tie kuitenkin löytyi ja päästiin maaliin. Ja kun kuskilla oli vaikeuksia niin kartturi luki tietä hienosti ja piti meidät penkkojen välissä.

Ykköspätkä oli varmaan hienoin rallitie, mitä olemme talvella päässeet ajamaan. Se oli nopeahko, mutta luontevasti mutkitteleva ja vaihteleva reilut 23 kilometriä pitkä koitos. Alkuun ajamattomuus johti melkoiseen pumppailuun ja varmisteluun, mutta puolen välin kieppeillä tuntui, että ajo alkoi sujua jo vähän luonnikkaammin. Tälle pätkälle ei sattunut meille mitään kokkareita, sen sijaan aika moni kanssakilpailija joutuin jo lumitöihin.

Tässä välissä oli ensimmäinen tauko. Me evästeltiin ja nautittiin hienosta päivästä, kun kerran kaikki pelasi hienosti. Kimmo ja Kalle katsoivat, että autossa kaikki oli kunnossa.

Kakkospätkä oli myös jouhea ja nopeanlainen. Mutta siellä poikettiin myös ajamaan lenkki jokkisradalle ja se oli sitten todella syheröä. Kun penkat olivat korkeat, niin oli vaikeata nähdä tien kulkua ja haastetta riitti. Tällä pätkällä oli myös yksi kisan yleisörysistä. Siitä on kaksikin videokoostetta raportin lopussa. Niitä katsellessa pitää siirtyä ihan koosteen alkuun, että näkee myös meidän suoritukset. Paikka oli varsin yllättävä; suorien osuuksien jälkeen nypyltä alamäkeen ja tosi tiukka mutka oikealle. Meilläkin oli kabiinissa vähän säpinää, mutta selvittiin kunnialla. Sen sijaan moni esitti erilaisia, vauhdikkaitakin kuvioita ja menetti aikaa.

Kolmonen oli kakkosen tapaan vajaat viisitoista kilometriä pitkä koitos. Lähdössä jouduttiin odottelemaan jonkun aikaa, kun ykköspätkä oli laitettu poikki ja järjestäjä halusi koota autoletkan tiiviimmäksi. Siinä odotellessa meidän tuulilasi pääsi huuruntumaan aika pahasti ja se häiritsi alkuun menoa, kun vasten paistoi vielä aurinko ja muutenkin näkeminen oli hankalaa. Ajaminen menin vähän kruisailuksi, mutta selvittiin kuitenkin ilman takaiskuja.

Nelospätkä oli kilpailun lyhin, alle kymmenen kilometrinen. Se oli melkoisen nopeaa tietä, mutta pitkiä suoria oli pilkottu ns. lumishikaaneilla. Niitä oli useita, mutta vasta toiseksi viimeisessä oli huomiomerkki, eli ensimmäiset pääsivät hiukan yllättämään. Tällaiset hidasteet on varmaan todettu tarpeellisiksi, mutta aika hyvin ne myös rikkovat ajorytmin. Täältä jatkettiin saman tien lyhyen siirtymän kautta vitospätkälle. Sillä olikin sitten mittaa reilut 26 kilometriä. Luvassa oli melkoisen hikinen urakka kilpailun loppuun. Pätkä kulki useita eri teitä tarjoten kivoja rytminvaihteluita. Ja tiukkoja risteyksiä, missä näytti useilla olevan vähän ohjelmaa. Meillä ajo meni puoleen väliin asti oikeastaan aika hyvin. Sitten kuskin silmät alkoivat vuotaa entistä enemmän ja piti hiukan rauhoittaa menoa. Ehkä hyvä niin. Ensimmäinen yleisörysä selvitettiin vielä mallikkaasti, mutta toista ei. Tapettiin pelästyksissämme kone jo sisääntulossa ja liuttiin rullaten mutkaan. Yritettiin saada pienempi vaihde päälle ja tehdä mäkikäynnistys. Harmillista kun tuli käsiteltyä vaihteita vähän liian raskaalla kädellä ja vaihde menikin pakille. Sitten käynnistysyritys lukitsi pyörät ja jäätiin tielle könöttämään. Matkaan toki päästiin, mutta kyllä hävetti, kun kuvaajiakin riitti ihan etelän malliin. Raportin lopussa video missä 4:20 paikkeilla meidän säälittävä esitys. No, maaliin sinniteltiin miehistö ja auto täydessä kunnossa. Sijoitus oli 11/16 ja nyt valmistaudutaan kesäkauteen. Se alkaa Kotkan seudulla Kaakkoisrallin merkeissä 21.5. Ehkä sitten kesäkelillä sujuu paremmin! Nytkin auto toimi kivasti ja ajokin sujui välillä ihan hyvin. Parhailla pätkillä taas jopa puolitettiin ero kärkikuskeihin verrattuna Kuhmoisiin. Se kärki menee vaan tässä luokassa niin hillittömän kovaa!

Tauolla putsattiin tuulilasi, silmät ja silmälasit. Auto tarkistettiin ja saatiin huollolta ohjeet, että kaasupoljin on se oikeanpuoleisin!

Raportin lopussa linkki meidän ykköspätkään. Alkuosa menee ihan pumppaillessa, mutta pikkuhiljaa rytmi alkaa löytyä, 11:00 eteenpäin alkaa jo etäisesti muistuttamaan taas rallinajoa. Ihailkaa miten hieno pätkä ja aivan koskematon talvitie – mahtava kokemus!

Timo ja Olli Saarinen

EK 1 In car video